Category: Pohdiskelu

Majamen puolivuotisfiilistely

Majame on ollut nyt puolisen vuotta virallisesti olemassa. Tämä aika on ollut inspiroivinta ja haastavinta työelämässä tähän mennessä, eli juuri sitä, mitä tältä hypyltä haettiinkin! Ajateltiin summata ajatuksiamme inspiraatioksi etenkin samanlaista hyppyä harkitseville. Lopussa vielä breaking news meidän uusista tuulista.

Majame Ompeluseuran järjestämässä Upea ura -tapahtumassa helmikuussa

Majame Ompeluseuran järjestämässä Upea ura -tapahtumassa helmikuussa

Ensiaskeleet

Jos jotain voisi tehdä jälkeenpäin toisin, niin verkostoiduttaisiin tehokkaammin ja hommattaisiin asiakkaita jo ennen yrittäjiksi ryhtymistä. Me hypättiin ensin ja alettiin sitten vasta etsiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Myyminen on suhdetoimintaa ja hidasta sellaista. Vaikka isot ja tunnetut palvelumuotoilutoimistot voivat olla asiasta eri mieltä, palvelumuotoilu on edelleen alana suhteellisen uusi eivätkä monet yritykset osaa hahmottaa sitä vielä osaksi toimintansa kehittämistä. Varsinkin Turun seudulla ollaan oltu palvelumuotoilun ilosanomamme kanssa selvästi etukenossa, mutta mieluummin etukeno kuin takakeno! Ollaan koulutettu palvelumuotoilun tiimoilta opiskelijoita, yrittäjyyttä harkitsevia sekä IoT-tyyppejä ja tietty käyty puhumassa erilaisissa yrityksissä. Etenkin kouluttaminen on tuntunut tosi kivalta, kun osallistujat pääsevät tositoimiin palvelumuotoilun menetelmien kanssa.

Verkostoituminen

Ollaan jaettu Majamen olemassaolon aikana käyntikortteja varmaan enemmän kuin työuriemme aikana yhteensä, yllytetty toisiamme uskaltautumaan kiinnostavien tyyppien juttusille sekä ihailtu ja otettu oppia sulavista superverkottujista. Yrittäjänä pitää tuoda asiantuntemustaan ja ihan vaan olemassa oloaan enemmän esiin kuin työntekijänä. Ikinä ei voi tietää mistä uusia yhteistyökuvioita löytyy, joten kannattaa tavata paljon ihmisiä ja olla avoin. Meidänkin on pitänyt harjoitella käyntikortin sujauttamista ja luontevaa hissipuhetta sekä löytää itsellemme luonteva tapa verkostoitua. Tykätään etenkin ammatillisista someverkostoista ja niiden järkkäämisistä tapaamisista ja tapahtumista.

Vapaus

Meille molemmille vapaus on työssä tosi tärkeää. Halutaan vapaus valita aika, paikka ja tapa tehdä merkityksellistä työtä ympäristössä, jonka arvot vastaavat omiamme. Yrittäjänä vapauden tunne on ollut suorastaan huumaava – tuntuu, että voi tehdä mitä vaan! Toisaalta todellisuus iskee vasten kasvoja byrokratian, ennakkoveroarvioiden, yellien ja muiden puuduttavien velvollisuuksien muodossa säännöllisesti, mutta se kuuluu asiaan ja karaisee. Vapauden lisäksi joustavuus on tuntunut tosi hyvältä. Ollaan yrittäjinä voitu järjestää työnteko niin, että työ yhdistyy paremmin osaksi muuta elämää ja elämäntapaa. Yrittäjänä tulee toisinaan painettua enemmän hommia kuin työntekijänä, mutta fiilis on ollut silti virkeämpi, kun työt ja työstä palautumisen on voinut sumplia joustavasti.

Kevään eka ulkolounas landekonttorin rappusilla

Kevään eka ulkolounas landekonttorin rappusilla

Tunteiden vuoristorata

Yrittäminen on vuoristorataa, vaihtelevia droppeja ja huippuja. Riemastus, jännitys, epätoivo, seesteisyys, ketutus, itsevarmuus, kyynisyys ja toiveikkuus ovat vuorotelleet ja heijastuneet varmasti myös läheisiin. Yrittäminen ei ole ollut helppoa ja jo alkutaipaleella on tullut välillä fiilis, että pitäisikö vaan palata takaisin työntekijäksi, jolloin elämä oli paaaaljon helpompaa. Vaikeiden asioiden edessä alkaa myös epäillä itseään ja kykyjään sekä vertailla itseään muihin, joilla asiat sujuvat kuin tanssi (mikä ei pidä paikkaansa). Parhaita fiiliksiä ovat olleet lujittunut sitkeys ja älytön itsetuntobuusti onnistumisista. Tärkein tunne vuoristoradassa on ehdottomasti usko omaan juttuun, vaikka mitä tulisi eteen!

Yhdessä yrittäminen

Ollaan tunnettu toisemme tosi pitkään, mutta ei olla koskaan aiemmin tehty töitä yhdessä. Vaikka samanhenkisyys ja upeet kemiat antoivat viitteitä hyvästä yhteistyöstä, jännitti silti aloittaa työskentely yhdessä. Kaikki on kuitenkin sujunut tosi hyvin! Kaksin on mahtavaa yrittää, kun voi jakaa fiiliksiä ja pohtia asioita kaksilla aivoilla eri kanteilta. Yhdessä on myös paljon hauskempaa! Meillä on todella hyvä tiimihenki, kun ei tarvitse esittää mitään, voidaan luottaa toisiimme tilanteessa kuin tilanteessa ja saadaan turvallisesti sanoa ääneen kaikki kreisimmätkin ideat tietäen, ettei toinen dumaa niitä. Tällainen tiimihenki tuntuu jopa harvinaiselta herkulta. Ollaan saatu myös kivoja kommentteja ja kiitosta meidän meiningistä, joten hyvä fiilis näkyy ilmeisesti ulospäinkin. Kaiken lisäksi meillä on ollut mainio sanaton yhteisymmärrys tiimi- ja virkistäytymispäivien suhteen, joita ollaan pyritty pitämään usein.

Käytiin jerryttelemässä Kouvolassa

Käytiin jerryttelemässä Kouvolassa

Älä yritä!

Me molemmat luettiin Janne Jääskeläisen kirja Älä yritä! ennen kuin ryhdyttiin yrittäjiksi ja suositellaan sitä muillekin. Kirja on helppolukuinen ja kompakti, siinä on runsaasti esimerkkejä ja se pudottaa sopivasti pilvilinnoista maanpinnalle.

Mitä seuraavaksi?

Puolisen vuotta yhteistä matkaa on nyt taitettu. Aiotaan ehdottomasti jatkaa taivalta yhdessä, mutta uudella juonenkäänteellä. OSG Viestintä nimittäin nappasi meidät palvelumuotoilijoiksi! Työtilaisuus ilmestyi ihan puun takaa, mutta meille tuli heti fiilis, että tähän tilaisuuteen halutaan ehdottomasti tarttua. Emme siis muutakaan ihanaan luovan työn keskukseen Grundlageen, kuten aiemmin somessa rummutimme, vaan Aurajoen toiselle puolelle.

Meille työn tekemisen ”formaatti” ei ole tärkeintä, vaan yllä mainittu merkityksellisyys ja vapaus. Ei uskottu, että Majamen lisäksi voitaisiin löytää henkinen koti jostain yrityksestä, mutta nyt tuntuu, että löydettiin. Majame ei kuitenkaan lopu, vaikka sen rinnalle tuli myös muita tapoja tehdä töitä. Ollaan menty eteenpäin intuitiolla ja niin tehdään tästä eteenpäinkin. Samalla intuitiolla myös Majame jatkaa matkaansa.

Majame seilaa kohti uusia tuulia

Majame seilaa kohti uusia tuulia

Tarjolla empatiaa – tositarkoituksella

Empatiasta puhutaan tällä hetkellä paljon. Omissa somefeedeissäni ruoditaan laajalti empatiataitojen hyötyjä, tarvetta ja etenkin niiden puutetta. Empatiakeskustelu ulottuu ainakin työelämän muutoksesta koululaisten tunnetaitojen ja uuden opetussuunnitelman kautta vähemmistöihin ja maahanmuuttajiin.

Työelämässä tunneälyn taidoille on tarvetta nyt – ja pian vielä enemmän. Empatian on luovuuden ohella arveltu olevan tulevaisuuden työelämän tärkeimpiä taitoja, kun keinoälyn ja robotiikan kehittyessä lähes kaikki suorittava työ on automatisoitavissa. Tutkimustiedon valossa tilanne näyttää tosin vähän kehnolta meidän kannaltamme; viime vuoden puolella julkaistun amerikkalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat yksi maailman epäempaattisimmista kansoista. Toisen amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sikäläisten opiskelijoiden osalta empaattisuus on romahtanut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Syiden arvellaan liittyvän nyky-yhteiskunnan yksilökeskeisyyteen.

Mitä empatia sitten oikeastaan on?

Empatia-sanan perimmäistä merkitystä voi olla vaikea hahmottaa, eikä ihme. Mitä enemmän lähteitä selasin tätä postausta kirjoittaessani, sitä sekavampia tuloksia haut tuottivat, kun termeistä empatia, sympatia ja myötätunto puhuttiin välillä synonyymeinä, välillä osin päällekäisinä ja välillä kokonaan erillisinä sanoina. Termit ovat erillisiä, mutta liittyvät usein toisiinsa. Näistä empatia on tunneälyä, toisen ihmisen sisällistä ymmärtämistä, samastumista ja kykyä katsoa asioita toisen ihmisen perspektiivistä. Kun tuntee ihmisen elämäntavan, -tilanteen ja -asenteen, on helpompi ymmärtää hänen ajatuksiaan, ratkaisujaan, tavoitteitaan ja toiveitaan – ja tehdä myötätuntoisia tekoja. Empatia on enemmänkin prosessi ja kokoelma kykyjä kuin tunne. Sympatisoimalla taas liitämme prosessiin tunteita, kuten surua tai sääliä.

Ihmisellä on jo syntyessään jonkinlaiset empatiataidot, jotka  kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa läpi elämän. Lisäksi empatiataitoja voi harjoittaa. Esimerkiksi syventyminen (erityisesti fiktiiviseen) kaunokirjallisuuteen, elokuvien katselu sekä uusiin ihmisiin tutustuminen kohentaa empatiataitoja. Empaattisuus luonnistuu helpoiten, jos kohde on tuttu tai yleisesti miellyttävä, mutta empatiataitojen tehokurssia voi kokeilla samastumalla henkilöön, jonka ajatusmaailma on täysin päinvastainen kuin oma.

Empatia saa puhaltamaan yhteen (yhteiseen) hiileen

Suunnittelutyössä empatia auttaa ymmärtämään käyttäjää ja tämän tunteita, hahmottelemaan tapoja, joilla ratkaista käyttäjän haasteet sekä tulkkaamaan ne palvelun kehittämisen kannalta toimiviksi elementeiksi. Suunnittelijan on luovuttava omista mielipiteistään ja asetuttava avoimin mielin ja silmin toisen ihmisen saappaisiin. Empatia on designerin tärkeimpiä osaamisalueita, mutta sympatia ja käyttäjän tilanteen voivottelu ei ole suunnittelutyön osalta tarpeellista.

Palvelumuotoilu on muotoilun metodologia, joka kokoaa yhteen empatiaa lisääviä ja tukevia työkaluja, joilla luodaan ymmärrystä palvelun käyttäjistä, heidän kokemuksistaan ja tunteistaan. Esimerkiksi aiemmassa postauksessamme mainitut asiakaspersoonat ovat hyvä työkalu asiakaslähtöiseen suunnitteluun, koska ihmishahmot synnyttävät empatiaa verrattuna kasvottomiin segmentteihin. Empatian avulla muodostettavan asiakasymmärryksen kautta luodaan palvelu, joka on käyttäjiensä kannalta toimiva, saavutettava ja tuo käyttäjälleen luvattua arvoa.

Palvelumuotoilu on myös yhteissuunnittelua (co-design), jossa kaikki palvelun kannalta tarpeelliset osapuolet kerätään saman pöydän ääreen, ja jossa jokaisen kokemus ja näkemys on tärkeä tulla kuulluksi. Empatia on tärkeää toimittaessa yhdessä, kun pyritään ymmärtämään toisten näkökulmia, kommunikoimaan sujuvasti ja ratkaisemaan konflikteja. Empatiataitoisen johtajan on todettu saavan alaisensa viihtymään, sitoutumaan ja kokemaan työpanoksensa merkitykselliseksi. Ennakoivalla, empaattisella yhteissuunnittelulla luodaan tulevaisuuden kestävimmät ratkaisut.

Näin muotoilijana haluan suunnittelutyön ohella välittää ajatusta ns. muotoiluajattelusta organisaatioihin, joiden kanssa työskentelen. Muotoiluajattelu voidaan nähdä ihmislähtöisenä, kehittämisorientoituneena ja luovaan kokeiluun kannustavana tapana ajatella ja toimia. Muotoiluajattelun lähtökohta on aina empatia. Ihmiskeskeisestä muotoilusta tunnetun muotoilutoimisto IDEOn johtaja Tim Brown näkee muotoiluajattelun tapana, jonka kuka tahansa voi omaksua – sitä varten ei tarvitse olla koulutettu muotoilija tai minkäänlainen designer.

Empatialla kohti humaanimpaa menestystä

Yrityksen menestyksen ja empaattisuuden voidaan nähdä kulkevan käsi kädessä. Bisneksen perinteiset kovat arvot pitää pohtia uusiksi muuttuvassa maailmassa, jossa kestävyyden ja vastuullisuuden ohella toimiva yhteistyö sekä käyttäjän kokemus ja siihen liittyvät tunteet ovat se, mikä merkitsee. Tarvitaan lisää tunneälyä, kykyä kohdata ja ymmärtää erilaisia ihmisiä sekä toimia inhimillisistä lähtökohdista. Hyvää liiketoimintaa tai hyviä palveluita ei voi luoda ilman kokemusten ymmärtämistä, eikä tätä ymmärrystä voi luoda ilman empatiaa.

Suomi on perinteisesti teknologiaosaamisen huippumaa, mutta empatiataidoissamme tuntuu olevan parantamisen varaa. Mitä jos aletaankin tietoisesti kehittää empatiataitojamme ja hyödyntää empaattista muotoilua liiketoiminnassa? Ehkäpä Suomen “uusi Nokia” onkin vain empatian päässä.

 

Kuuntele, katso, lue:

Katri Saarikiven haastattelu empatiasta Radio Suomen Iltaohjelmassa
Brene Brown on Empathy
IDEO: The field kit for human-centered design
Brown Tim: Change by Design
Miettinen Satu: Muotoiluajattelu

Powered by WordPress & Theme by Anders Norén